Juha ja Anne Ijäs

Taiwan, Suomen Lähetysseura (SLS)

Taipein alueen seurakunta- ja diakoniatyö, sekä perhetyön kehittäminen kiinankielisellä alueella kuuluvat Juhan ja Annen toimenkuvaan.

Lue tästä Annen ja Juhan blogia »

 Anne, Juha ja Sandra Ijäs, 3 / 2016

Taiwan 01.08.2016

”Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen, hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat.” Jesaja 30:18

”Odota!” Tämä on ollut viime aikoina usein toistuva Jumalan kehotus meille. Myöskin lupa lepoon. Levollisesti saamme odottaa Jumalan aikaa, Hänen johdatustaan.

Tämä kaksivuotiskausi on lähes ohi. Enää viisi päivää, niin olemme Suomessa. Olemme syöneet lähtöaterioita, hyvästelleet, rukoilleet, ottaneet kuvia ja tietysti pakanneet. Muuttolaatikot Suomeen lähtivät jo viime viikolla ja asuntokin on annettu pois, kuten myös huonekalut ja paljon, paljon kaikenlaista myyty, lahjoitettu ja heitetty pois. Kotimme uumenista löytyi jälleen kerran yllättävän paljon kaikenlaista.

Lue Ijäksien kirje 3/2016 kokonaisuudessaan tästä >>


Anne, Juha ja Sandra Ijäs, 2 / 2016

Taiwan 20.4.2016

”Koko maa kumartuu eteesi, koko maa laulaa kiitostasi ja ylistää nimeäsi. Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä. Hän on tehnyt meille suuria tekoja.” Psalmi 66: 4-5

Edellisessä kirjeessä kerroimme joulusta ja sitähän sitten seurasi melko pian kristikunnan suurin juhla: pääsiäinen. Haluamme kertoa hieman siitä miltä se näytti täällä joissakin pohjoisen seurakunnissa.

Huomisen sadon seurakunta innostui järjestämään Jeesuksen kärsimystien. Seurakunnan sihteeri paneutui asiaan ja yllättyi itsekin kuinka vahvasti Jeesuksen kärsimys koskettaa. He tosin erehtyivät viikosta ja pitivät kärsimystietä esillä kaksi viikkoa ennen pääsiäistä hiljaisen viikon sijaan. Seurakunnan kaikki eri piirit kulkivat yhdeksän eri pistettä läpi hiljaa mietiskellen. Myös Lankkusillasta tuli ryhmä palmusunnuntaina kulkemaan kärsimystien.

Lue Ijäksien kirje 2/2016 kokonaisuudessaan tästä >>

 


Anne, Juha ja Sandra Ijäs 1/2016

Taiwan 17.2.2016

”Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo: Herra on kaikkeni, häneen minä turvaan.” Valitusvirret 3:23-24

Raketit paukkuvat pitkin päivää. Liikkeet avaavat ovensa ensimmäistä kertaa Kiinalaisen Uuden Vuoden jälkeen. Apinan vuosi on alkanut. Ensimmäinen kuva on Hongkongista, jossa saimme viettää lähetysseuran työntekijäpäiviä tammikuun lopulla. Siellä, kuten täälläkin uusi vuosi on suuri juhla. Taiwanin Uuteen vuoteen toi oman varjonsa voimakas maanjäristys, joka kaatoi useita kerrsotaloja etelä-Taiwanissa uuden vuoden aatonaattona. Etsinnät raunioista jatkuivat usean päivän ajan. Yli sata henkilöä menehtyi järistyksessä. Rukouksin kannamme heitä, joilta meni koti ja rakkaita.

Lue Ijäksien kirje 1/2016 kokonaisuudessaan tästä >>

 


Anne, Juha ja Sandra Ijäs 3/2015

Taiwan 6.8.2015

Tervehdys teille!

Sade piiskaa ulkona ja tuuli puhaltaa puuskittain. Odottelemme supertaifuuni Soudeloria tulevaksi. Taivaan Isä suojelkoon kaikkia tämän luonnon voimannäytön keskellä. Kesä on jo lähes ohi ja kerromme vähän miten kevät ja kesä meillä sujuivat.

Avioparien hiljaisuuden retriitti

Toukokuun lopulla sitten koitti retriitin aika. Kiitos teille, jotka rukoilitte parien puolesta retriitin aikana! Olimme tietysti hiljaa Jumalan edessä, kokoonnuimme yhteen rukoushetkiin ja lisäksi perjantaina jokainen pariskunta piirsi yhdessä oman avioliittonsa tien. Lauantaina katsoimme videon anteeksiantamuksesta ja kukin pari sai jakaa keskenään kipeitä asioita ja pyytää anteeksi toisiltaan. Loppupalaute oli positiivista ja nyt on suunnitteilla vastaavanlainen retriitti etelä-Taiwanin seurakuntien työntekijöille. Se pidetään todennäköisesti marraskuussa. Kiitos kun muistat tämän seuraavan retriitin suunnittelu- ja valmisteluvaihetta.

 

 

 

Muistotilaisuus

Kiinassa ja Taiwanilla lähetystyössä ollut Rovasti Päivö Parviainen pääsi taivaan kotiin huhtikuussa. Päivö vieraili Taiwanissa vielä vuonna 2009. Päivön muistotilaisuus pidettiin Kallion kirkossa toukokuun 16 päivä. Taiwanista muistotilaisuudessa olivat mukana pastori Selma Chen, sekä pastori Lee Wensu. Moni Taiwanissa jäi kaipaamaan Päivöä ja hänelle haluttiin pitää täällä myös muistotilaisuus.

Muistotilaisuus pidettiin 6.6. Chaochoun kirkossa etelä-Taiwanissa. Tilaisuus noudatti tarkoin Suomessa pidettyä muistotilaisuutta. Saarnan piti Päivön työtoveri Pastori Tsai. Olen jäljempänä laittanut osia hänen saarnastaan teillekin luettavaksi.

Lähetysseuran työ Taiwanissa alkoi aivan etelässä, maaseudulla. Pienen paikkakunnan nimi on Hengchun. Siellä Päivö oli lähetystyössä ja Pastori Tsai oli hänen työtoverinaan. Saarnassaan Tsai-pappi muisteli:

”Hengchun oli silloin hyvin köyhä ja takapajuinen paikka. Ei ollut juoksevaa vettä, sähköä oli vain aamukuudesta kello 11 asti illalla. Paikalliset tunnisti siitä, että naiset eivät käyttäneet mekkoja. Tuulet riepottivat vierailevien hameita. Aluksi kun työtä aloitettiin, ei ollut kirkkoa tai muita tiloja. Niinpä Päivön ja muiden kodin oveen kiinnitettiin lappu, jossa luki ”Evankeliumikeskus”. Siellä lähetystyöntekijät kokoontuivat ja rukoilivat ja aloittelivat toimintaa.

Päivöltä opin kolme tärkeästä asiasta: uskosta, rakkaudesta ja kärsivällisyydestä. Päivön kanssa aloitimme jokaisen päivän rukouksella. Rukoilime joka aamu puoli kahdeksasta puoli yhdeksään polvillamme Hengchunin puolesta.

Erään kerran huomasin, että Päivö usein nukahteli rukoillessamme. Kysyin häneltä onko hän yöllä nukkunut huonosti. Hän vastasi, että ei, vaan Nikodemus on pitänyt häntä hereillä. En tuolloin tiennyt kuka raamatun Nikodemus on, enkä kuka tämä Nikodemus on, joka piti Päivöä yöllä hereillä. Myöhemmin poliisi tuli kerran hakemaan Päivöä. He olivat pidättäneet erään miehen, joka halusi tavata Päivön. Tämä pidätetty mies oli se ”Nikodemus”. Lähdin vankilaan mukaan katsomaan häntä. Tämä nuorukainen eli kaduilla, vanhemmat olivat eronneet, hänellä oli rauhaton sydän ja siksi tuli usein yöllä kahden kolmen aikaan Päivöä tapaamaan. Rukoilimme, itkimme yhdessä, myös vanginvartija. Saimme olla tapaamassa häntä vain kymmenen minuuttia.

Erään kerran Päivön piti lähteä pohjois-Taiwaniin kokouksiin kahdeksi päiväksi. Hän antoi minulle rahaa ja sanoi, että minun pitää viedä sokealle vanhukselle etelä-portilla leipää hänen puolestaan. Ostin leipää ja kävelin etelä-portille. Kuullessaan askeleeni, sokea ilahtui ja sanoi, ”Jeesus tulee”. Hämmentyneenä vastasin, että en ole Jeesus, Jeesus on lähtenyt pohjoiseen. Sokea otti leivän ja kertoi, että illalla Jeesus pitää häntä kädestä, että hän saa nukahdettua. Niinpä minäkin siis tein.

Syksyllä aloitettiin ”Evankeliumikeskuksen” toiminta ja minusta oli merkittävää, että jouluna oli ensimmäinen jumalanpalvelus ja siellä oli paikalla 11 henkeä. Jeesus antoi taivaaseen noustessaan lähetyskäskyn 11 opetuslapselle.”

Muistotilaisuudessa Chichian vuoristolaisseurakunta esitti myös Päivön lempilaulun:

Älä pelkää, usko ainoastaan,
älä katso olosuhteita, älä katso itseäsi,
älä katso ihmisiin, katso Herraan.
Rukoile, niin näet Herran kunnian.

 

Muistotilaisuudessa jaettiin myös ehtoollinen ja lopuksi oli pullakahvit. Pastori Selma Chen oli leiponut viiden litran pullataikinan!

On hienoa saada olla mukana Jumalan työssä, jatkamassa sitä mitä toiset ennen meitä ovat tehneet!

Seurakuntatoimintaa

Saarnat, avioparipiiri Neihussa, musiikkiopetusta, Raamattupiiri ja rukouspiiri. Nämä ovat olleet kalentereissamme ja tuoneet iloa tähän työkauteemme.

Lankkusillan seurakunnan (Banciaon) pieni lauluryhmä on menossa läheiseen vanhainkotiin laulamaan elokuun viimeisenä lauantaina. Vielä pitäisi opetella sanat hyvin ulkoa ja synkronoida yhden laulun liikkeet sekä huolehtia, että jollakulla on todistuksen sana valmistettuna. Kiitos rukouksista tämän puolesta!

Muuta

Kesälomamme vietimme tänä vuonna Suomessa lastemme luona. Oli ihanaa saada olla yhdessä, vaikka hyvästit ovatkin sitten aina vaikeita. Ikäväkiintiö on melko täynnä. Heinäkuun lopulla saimme viettää viikon muiden lähetystyöntekijöiden kanssa keskisaarella Raamatun äärellä. Sandra oli ystävänsä kanssa mukana nuorten ohjelmassa. Viikko päättyi Michael Cardin konserttiin perjantai-iltana.

Sandralla alkaa koulu jo maanantaina. Me pääsemme vielä mukaan oman kirkkomme työntekijäpäiville tämän kuun loppupuolella.

Keväällä meillä piti olla perhetyön koulutus Kiinassa, mutta emme saaneet viisumia. Jätämmekin tämän työn teille erityisesti rukousaiheeksi. Rukouksemme on, että koulutustilanteita järjestyisi ja saisimme viisumit.

”Samuel sanoi Saulille: Pysähdy hetkeksi, niin minä ilmoitan sinulle Jumalan sanan.” 1 Sam. 9:27

Toivomme sinulle levon ja virkistyksen hetkiä Jumalan edessä!


Anne, Juha ja Sandra Ijäs 2/2015

Taiwan 29.4.2015

”Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla olemme parantuneet.”

Viime kirjeemme jälkeen on tapahtunut monenlaista. Helmi-maaliskuussa saimme pitää Nikoa, Marijaa ja lapsia täällä kodissamme. Vietimme myös itse lomaa ja koimme monia ihania seikkailuja näiden rakkaiden kanssa.

Pääsiäisen alla Juha saarnasi Jeesuksen kärsimyksestä ja meidän ihmisten kärsimyksistä myös. Sinä iltana hänelle nousi kova kuume. Keuhkoputken tulehdus, joka myös otti sitten sydämeen. Lisäksi olkapää oireili pahasti. Siinä todettiinkin sitten rasitusvamma ja tulehdus.

Huhtikuulle suunniteltu Kiinanmatka peruuntui, koska emme saaneet viisumia.

Keväämme onkin ollut vähän erilainen kun mitä etukäteen odotimme.

Mingsuin eli ”Huomisen sadon” seurakunnan retki

Viereisessä kuvassa on nyt jo aikuiseksi kasvanut seurakuntanuoremme nuori herra Xie. Hän on ensimmäinen kastamani (Juha) seurakuntalainen tässä seurakunnassa reilut kymmenen vuotta sitten. Tässä tehdään jälkiruoaksi riisistä ”muoji” tahnaa, joka vielä sitten kieriteltiin pähkinäjauheessa.

Viime kirjeessä esittelimme Uudenkylän seurakuntaa. Vuonna 2004 Uudenkylän seurakunta, yhdessä yhden toisen seurakunnan kanssa aloitti uuden seurakunnan. Tämä seurakunta sai alueen nimen mukaisesti nimekseen Mingsui, eli vapaasti käännettynä ”Huomisen sadon” seurakunta. Toiminta aloitettiin lopetetun Zhonghen seurakunnan remontoiduissa tiloissa.

Uudessa alussa oli mukana kahden äitiseurakunnan lisäksi tiimi. Suomalaisina siinä olivat aluksi mukana Ilona ja Matti Welling ja sitten hyvin pian Juha ja minä tulimme tiimiin mukaan. Äitiseurakunnat kävivät pitämässä jumalanpalveluksen kahtena pyhänä kuussa ja oma tiimi hoiti loput pyhät.

Tällä hetkellä seurakunnassa on paikallinen evankelistapariskunta. Chen Ying-Zhen on täysaikaisesti työssä ja hänen miehensä, He Jian-Rong, opiskelee vielä luterilaisessa seminaarissa. Käytännössä he ovat paikalla viikonloppuisin. Seurakuntavanhin Su kantaa edelleen paljon vastuuta seurakunnan toiminnasta.

Eräs seurakuntalainen pitää menestyksekkäästi englanninpiiriä, johon myös ei-uskovien on helppo tulla. Seurakunnan sihteerinä on aikuiseksi kasvanut oman seurakunnan seurakuntanuori, Xu Chia-Wen.

Huhtikuun 19 päivä seurakunta järjesti retken. Meidät kutsuttiin mukaan ja Juha piti siellä ulkojumalanpalveluksessa saarnan. Retkipaikka oli maatila. Siellä oli ohjelmassa osallistuminen ruoan laittoon. Esimerkiksi kananmunan ympärille laitettiin 15 kerrosta kostutettua sanomalehtipaperia, sama tehtiin maisseille. Nämä sitten laitettiin kuuman savikeon sisälle kypsymään pariksi tunniksi. Sinä aikana pidimme jumalanpalveluksen, sekä valmistimme riisistä jälkiruoka-muojiita.

Oli riemullista saada viettää päivää näiden meille niin tuttujen ihmisten kanssa.

Pääsiäinen

Pitkänä perjantaina Banciaon, eli Lankkusillan seurakunnan lauluillassa laulettiin kärsimysvirsiä sekä luettiin Jeesuksen kärsimystekstit. Alttarin yläpuolella riippuvaan ristiin oli sidottu musta kangas.

Pääsiäissunnuntaina jumalanpalveluksessa oli kastejuhla, kuten täällä on usein tapana. Juha oli jo syksystä lähtien pitänyt kasteopetusta Zhao Yu-Chengille. Hän on ammatiltaan kokki ja käynyt seurakunnassa jo usean vuoden ajan. Hänellä on pieni, syyskuussa syntynyt tytär, Jia-En joka kastettiin myös samalla.

Jumalanpalveluksen jälkeen jaettiin kaikille värikkäisiin papereihin käärityt keitetyt kananmunat.

DOXA-musiikkitapahtuma

Lankkusillan (Banciao) seurakunnasta meitä on menossa seitsemän hengen porukka mukaan Doxa-kuorokoulutustapahtumaan. Singaporen raamattukoulun musiikkiosasto järjestää tämän koulutuksen kerran vuodessa Taiwanissa. Uudenkylän seurakunta on osallistunut tapahtumaan jo 7 kertaa ja tänä vuonna me menemme heidän mukanaan. Olemme etukäteen harjoitelleet kahta laulua ja toukokuun 1. ja 2. päivä menemme sitten monen muun kuoron kanssa yhdessä laulamaan niitä ja toivottavasti oppimaan paljon uutta.

Lankkusillan seurakunnasta löytyy innokkaita laulajia, mutta nuotinlukutaito on melko alkeellista. Toivomme saavamme uutta intoa ja tasoa lauluumme! Näiden seitsemän henkilön kanssa meidän on tarkoitus tulevaisuudessa lähteä ulos neljän seinän sisältä ja käydä laulamassa vaikkapa vanhainkodissa tai sairaalassa evankelioimismielessä. Kiitos jos muistat tätä suunnitelmaa rukouksissasi.

Katolisen retriittikeskuksen puutarhasta

Avioparien hiljaisuuden retriitti

Nyt se sitten lopulta toteutuu. Varasimme katolisten retriittikeskuksen 29. ja 30.5. kahdeksalle avioparille. Ilmoittautuneita on seitsemän paria ja itse olemme se kahdeksas, joten kiinnostusta näyttäisi olevan juuri oman uskomme verran. Huomenna menemme vielä paikanpäälle Juhan kanssa katsastamaan tilat ja sopimaan esim. kappelin käytöstä.

Aiheena meillä tulee olemaan anteeksianto. Jos haluat rukoilla erityisesti yhden retriittiin osallistuvan pariskunnan puolesta, niin ota meihin yhteyttä niin annamme teille heidän nimet.

Muita kuulumisia

Sandra oli mukana koulunsa tyttöjen jalkapallojoukkueessa. Heillä oli koulujenvälinen turnaus, jossa jännittävien otteluiden jälkeen he saivat kultaa.

Musiikkinäytelmä ”Roger Ravenbeard” esitettiin Sandran koululla ja Sandra oli siinä mukana lavasteryhmässä.

Kaikki kolme Morrisonin koulua kokoontuvat näin keväisin yhteiseen musiikkipäivään Taichungissa, keskisaarella. Sandra laulaa yläasteen kuorossa ja mekin menimme paikanpäälle kuulemaan heidän yhteistä konserttiaan. Paikalla oli myös kolmen koulun puhallin- ja jousiorkesterit. Hieno tilaisuus!

Luontoa ja hiljaisuutta

Sandran pääsiäisloman aikana meillä oli mahdollisuus pitää pari päivää lomaa. Kaipasimme pois täältä suurkaupungin hulinasta ja ihmispaljoudesta. Vuokra-autolla huristelimme vuoristoon Lala-vuorelle. Yövyimme puisessa hotelissa pilvi- ja vuorimaiseman äärellä. Teki hyvää!