Teemajumalanpalvelukset

Ensimmäisiä ns. teemajumalanpalveluksia oli 80-luvulla Pekka Simojoen ja Anne-Mari Kaskisen Afrikkalainen gospelmessu. Tavalliseen ehtoollisjumalanpalveluksen kaavaan oli sävelletty ja sanoitettu gospeltyyliset liturgiset osuudet, esirukous, synnintunnustus. Voisi sanoa, että tästä lähti erilaisten messujen aika. Yhteistä niille on se, että usein musiikilla on hyvin tärkeä rooli niissä. Eri musiikkityylien messuja ovat esim. jazzmessu ja hiljaisuuden messu. Lähtökohtana voi olla myös tehdä tietylle ikäryhmälle oma messu esim. mukulamessu varhaisnuorille.


Tuomasmessu

Tuomasmessu on syntynyt Helsingissä Agricolan seurakunnassa 80-luvun lopulla. Helsingissä Tuomasmessun ympärille on rakentunut oma rekisteröity yhdistys ja sen sivuilla kerrotaan messusta näin: "Ensimmäinen Tuomasmessu vietettiin Helsingissä huhtikuussa 1988. Sen jälkeen se levisi nopeasti Helsingistä ympäri maailmaa. Sen liturgiassa ja symboliikassa yhdistyvät moderni spiritualiteetti ja vanhan kirkon perinne, rikas musiikkielämä ja vapaaehtoisten seurakuntalaisten tärkeä rooli."

Seinäjoella Tuomasmessuun kokoontuu Helsinkiin nähden pieni joukko eri-ikäisiä seurakuntalaisia. Musiikkina on Tuomaslaulukirjan laulut ja monta kertaa nuo laulut ovatkin niitä, jotka koetaan esirukouksen ohella messussa tärkeäksi. Joskus Tuomasmessua on luonnehdittu myös etsijän ja epäilijän messuksi. Tämä kuvaa erityisesti sitä, että messuun saa tulla omien elämän kysymyksien ja uskon etsijänä ja epäilijänä, kuten opetuslapsi Tuomas, joka epäili Jeesuksen ylösnousemusta ja uskoi vasta kun itse näki Jeesuksen ylös nousseena.

Tuomasmessussa on mahdollisuus öljyllä voiteluun ja messun jälkeen sielunhoitoon. Messun jälkeen vietetään kirkkokahvit/-teet kirkkosalissa.

Toivomme Tuomasmessuun vastuunkantajia erilaisiin tehtäviin esim. tekstinlukijoiksi, esirukoilijoiksi, kolehdinkantajiksi, järjestelijöiksi, juontajaksi. Näihin tehtäviin voi ilmoittautua merja.lampila@evl.fi.

Tuomasmessu on Törnävän kirkossa noin kerran kuukaudessa sunnuntai-iltaisin klo 18, joskus myös Peräseinäjoen kirkossa tai Kitinojan kirkossa.


Hevimessu

Hevimessua vietetään muutaman kerran vuodessa eri kirkoissa seurakunnan alueella. Messu on muuten tavallisen sunnuntaimessun mukainen, mutta virret ja liturgiat on sovitettu bändille ja seurakunnalle hevimusiikin tyylisesti. Messussa vietetään ehtoollista.


Kohtaamispaikkamessua vietetään noin kerran kuukaudessa Lakeuden Ristissä tai seurakuntasalissa Kansanlähetyksen ja seurakunnan järjestämissä sunnuntain Kohtaamispaikoissa LINKKI KANSANLÄHETYKSEN KOHTAAMISPAIKKAAN. Siinä käytetään gospelpainotteista musiikkia ja vietetään ehtoollinen.

Perheväenmessua vietetään 2–4 kertaa vuodessa, yleensä klo 10 Lakeuden Ristin messun paikalla. Silloin erityisesti kutsutaan koolle eri-ikäisiä seurakuntalaisia. Valmistelussa otetaan erityisesti lapset huomioon niin musiikissa, saarnassa kuin messun kestossakin.

Vauvakirkkoon toivotetaan perheen pienimmät läheistensä kanssa pari kertaa vuodessa Lakeuden Ristiin.

Tapaninpäivänä kokoonnutaan klo 18 Lakeuden Ristiin viettämään jumalanpalvelusta kauneimpia joululauluja laulamalla.

Muita erityylisiä messuja vietetään seurakunnan alueella muutaman kerran vuodessa; esim. afrikkalaista gospelmessua, veisumessua ja suomalaista messua.

Järjestäjä: Nurmon kappeliseurakunta, Peräseinäjoen kappeliseurakunta, Seinäjoen alueseurakunta, Ylistaron kappeliseurakunta

Ota yhteyttä

Merja Lampila
Kappalainen
Seinäjoen alueseurakunta
Ala-Kuljun katu 1A
60100 Seinäjoki