Kastetilaisuuden kulku löytyy virsikirjan lopussa olevasta kastekaavasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta. Yksityiskohdista sovitaan kastavan papin kanssa kastekeskustelussa. Kummeilla, isovanhemmilla ja muilla kastejuhlassa läsnä olevilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimitukseen. Paikallisen seurakunnan perinteet on hyvä ottaa huomioon.

Vesi kaadetaan kastemaljaan ennen toimituksen alkua tai juuri ennen kastekäskyä. Kastetoimitus tapahtuu kastemaljan äärellä. Siihen asettuvat pappi, kastettava lapsi vanhempineen ja kummeineen. Sylikummille voidaan varata tuoli.

Seurakunta voi seistä koko kastetoimituksen ajan. Mikäli seurakunta istuu, se nousee seisomaan ainakin kohdissa 12 (Uskontunnustus) ja 13 (Kaste). Lasten evankeliumin (Mark.10:13-16) edellä voi esimerkiksi isovanhempi, kummi tai joku sisaruksista lukea muita sopivia raamatunlukukappaleita. Lasta siunattaessa kättenpäällepanemisella voivat vanhemmat, kummit ja kastetun sisarukset osallistua siunaamiseen yhdessä papin kanssa.

Kastetoimituksen kulku:

• Virsi
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• (Psalmi, vapaaehtoinen)
• Kysymykset tai kehotus
• Ristinmerkki
• Rukous
• Raamatunluku (Mark.10:13-16, Lasten evankeliumi; lisäksi voidaan lukea muitakin kohtia)
• Puhe
• (Virsi tai muuta sopivaa musiikkia, vapaaehtoinen)
• Kastekäsky (Matt.28:18-20)
• Uskontunnustus (seurakunta seisoo)
• Kaste (kastamiseen liittyy lapsen siunaaminen kättenpäällepanemisella, seurakunta seisoo)
• Kastekynttilän sytytys (Lapsen syliin ottaminen, vapaaehtoinen)
• (Virsi tai muuta sopivaa musiikkia, vapaaehtoinen)
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän
• Siunaus
• Virsi

Lapsi saa kasteesta kastetodistuksen muistoksi. Samoin kummeille annetaan kummitodistukset kastetilaisuuden jälkeen. Kaste voidaan myös merkitä vihki- tai perheraamattuun. Kasteen jälkeisenä sunnuntaina lapsen nimi luetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa ja hänen puolestaan rukoillaan. Kastetun vanhemmat, sisarukset, kummit ja muu suku ovat erityisen tervetulleita tähän jumalanpalvelukseen.