|
Sinun täytyy päivittää Flash Player
 Törnävän kirkolla on erikoislaatuinen historia. Sen on alunperin vuonna 1827 rakentanut Venäjän valtio Östermyran ruutitehtaan ruutimakasiiniksi. Rakennuksen alkuperäinen projektio- ja pohjapiirustus on nähtävänä kirkkosalin takaseinällä.
Myöhemmin 1850-luvulla ruudin valmistus väheni ja ruutimakasiini jäi vaille käyttöä.
Samoihin aikoihin oli vireillä hanke Seinäjoen erottamiseksi Ilmajoesta omaksi kappeliseurakunnaksi. Kappeliseurakunnalla täytyi olla oma kirkko. Östermyran tehtaiden silloisen omistajan Gustaf August Wasastjernan johdolla ryhdyttiin neuvottelemaan valtion kanssa ruutimakasiinin ostamisesta Seinäjoen kappeliseurakunnalle. Seurakunta maksoi valtiolle makasiinista 1077 ruplaa 98 kopeekkaa.
Kirkon rakennussuunnitelmia oli kehitelty jo aikaisemmin, koska silloinen lääninarkkitehti C. A. Setterberg oli laatinut vuosina 1861- 1862 ensimmäiset luonnospiirustukset. Hän esitti myös kustannuslaskelman rakennus- ja muutostöistä. Arviolaskelman loppusumma oli 6 023 ruplaa 95 kopeekkaa. Laskelmat pitivät melko hyvin paikkansa. Sen osoittaa rakennuskustannusten lopputilitys, joka hyväksyttiin kirkonkokouksessa 28. elokuuta 1864.
Kirkon rakennustyöt tehtiin seurakunnan yhteisin ponnistuksin ja uhrauksin tehtaan isäntä G. A. Wasastjernan johdolla. Rakennusmestarina työmaalla oli talollinen Herman Björkqvist vanhempi, joka oli myös kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkkoväärti.
Kirkko valmistui vuonna 1864 ja se vihittiin tarkoitukseensa saman vuoden elokuussa.
 Kirkkosalissa ja urkuparvella on istumapaikkoja 550. Kirkon arkkitehtuuri muistuttaa lähinnä goottilaista tyyliä suippokaarisine ikkunoineen ja oviaukkoineen sekä koristeellisine saarnatuoli- ja alttarirakenteineen.
Kirkon kellotorni on omaleimainen siksi, että on alunperin on ollut ruutimakasiinin vartiotorni, joka on ollut huomattavasti matalampi. Kirkon sakaristo-osa on rakennettu muutostöiden yhteydessä.
Alttaritaulu esittää Jeesusta Getsemanessa. Sen on maalannut taidemaalari, tohtorinna Alexandra Frosterus-Såltin. Alttaritaulu on peräisin vuodelta 1877 ja se on taiteilijan ensimmäinen alttaritaulu.
Kellotornissa on kolme kirkonkelloa, joista kaksi on alkuperäisiä pronssikelloja. Ne on valettu Tukholmassa vuonna 1863. Kolmannen kelloista lahjoitti seurakunnan entinen taloudenhoitaja Jussi Tala kesällä 1996. Pronssikellon on valanut Jussi Somppi.
Ensimmäiset urut valmistuivat kirkkoon vuonna 1904 ja ne olivat aluksi 10-äänikertaiset. Myöhemmin niihin lisättiin kolme äänikertaa. Urut olivat käytössä yli 60 vuotta. Uudet 21-äänikertaiset urut otettiin käyttöön 24.3. 1968. Urut valmisti urkurakentamo Hans Heinrichs Maksamaalta.
Kirkon kuoriosan molemmilla puolilla on ikkunoissa lasimaalaukset. Seinäjokelaisen taiteilijan Liisa Karjarinnan työt ”Pietarin kalansaalis” ja ”Rukoile ja tee työtä” valmistuivat vuonna 1971.
Viimeisin suuri korjaustyö tehtiin kirkossa sisällä vuonna 1986, jolloin koko kirkkosali maalattiin sisältä, penkit ootrattiin ja koristemaalausten lehtikultaukset uusittiin. Sisätilojen väritys on sama kuin vuoden 1962 korjaustyössä, jolloin kirkko maalattiin sisältä arkkitehti Touko Saaren suunnitelmien mukaan alkuperäisillä värisävyillä. Kirkko maalattiin ulkoa vuonna 1989. Kesällä 1997 korjattiin tornin ristin kiinnitys ja uusittiin kattopellit.
Kirkkotarhan vanhan kiviaidan portinpylväässä on Östermyran pruukin seppien valmistamana uhrilaatikko, jonka yläpuolella ovat sanat: ”Älä unohda köyhää koska sinulla on iloinen päivä. Anna mielelläsi niin sinulle myös annetaan.” Uhrilaatikkoon kertyneet varat käytetään seurakunnan diakoniatyöhön, siihen tarkoitukseen, johon sanat kehottavat meitä ropomme antamaan. |
|
 |
|
|
