Viikon sana 45 - Pyhäinpäivä

Lauantaina vietetyn pyhäinpäivän aiheena oli pyhien yhteys. Seinäjoen seurakunnan pastori Anssi Hannula käsittelee aihetta Viikon sanassa. Pyhäinpäivän kynttilät muistuttavat meitä siitä, kuinka yhteys jatkuu sukupolvien välillä. Taivasten valtakunnassa murheelliset saavat lohdutuksen, mutta myös meillä täällä on mahdollisuus tukea toisiamme ja tulla tuetuiksi.

Pyhien yhteys

Pyhäinpäivän evankeliumin tekstinä kuulimme Jeesuksen autuaaksijulistuksia. Ne aloittavat vuorisaarnan, joka on pitkä eettisiä ohjeita sisältävä puhe. Matteus sijoittaa Vuorisaarnan Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun – aikaan, jossa Jeesus on juuri koonnut opetuslapsia ympärilleen.

Autuaaksijulistuksia voi pitää ohjelmanjulistuksena opettajalta hänen opetuslapsilleen. Ne kertovat meille siitä mitä Jeesus itse oli. Raamatussa ensimmäisenä olevan Matteuksen evankeliumin ensimmäinen varsinainen opetuspuhe esittelee lukijoille taivasten valtakunnan käänteistä järjestystä, joka tulee myöhemmin tutuksi Matteuksen lisäksi muissakin evankeliumeissa.

Jumala korjaa taivasten valtakunnassa tämän maailman vääryyksiä.

Monet Jeesuksen vertaukset loppuvat jokseenkin yllätyksellisesti, kuten esimerkiksi ensimmäiset tulevat viimeiseksi tai köyhät ovat taivaassa rikkaita. Vainotut ihmiset ja hengessään köyhät ihmiset tulevat saamaan taivasten valtakunnan. Jumala korjaa taivasten valtakunnassa tämän maailman vääryyksiä. Puhe hengessä köyhien menestyksestä varoittaa tuudittautumasta liikaan hengelliseen itsevarmuuteen. Jumalan edessä kaikki ovat epätäydellisiä, mutta jokaista luotuaan Jumala kyllä rakastaa.

Vainottujen autuudesta Jeesus opettaa erikseen päivän evankeliumin lopussa mainiten, että myös profeettoja oli aiemmin vainottu. Vainottuja kristittyjä onkin perinteisesti muistettu pyhäinpäivänä. Pyhäinpäivä luterilaisessa kirkossamme on yhdistelmä kahdesta katolisen kirkon peräkkäisestä pyhäpäivästä, eli kaikkien pyhimysten päivästä ja kaikkien sielujen päivästä. Luterilaisessa kirkossamme nämä kaksi pyhäpäivää on voitu yhdistää, sillä luterilaisen opin mukaan kaikki uskovat kristityt ovat Pyhän Hengen vaikutuksesta pyhiä, vaikkakin perisynnin vaikutuksesta samalla myös syntisiä. Katolisessa kirkossa ensimmäiset pyhimykset olivat marttyyreita. Myöhemmin pyhimyksiksi on julistettu monia muunlaisia hurskaiksi ja pyhiksi katsottuja kristittyjä.

Taivasten valtakunnassa murheelliset saavat lohdutuksen, mutta myös meillä täällä on mahdollisuus tukea toisiamme ja tulla tuetuiksi.

Katolisessa kirkossa autuaaksijulistaminen edeltää pyhimykseksi julistamista. Näin sanat autuas ja pyhä liittyvät toisiinsa kirkollisessa perinteessä. Suomen kielessä sana autuas saattaa olla hieman vaikeasti ymmärrettävä. Usein sen selitetään tarkoittavan onnellista, mutta ehkä onnellisuus ei täysin vastaa sitä asiaa, mistä Jeesus evankeliumissa puhuu. Voi silti ajatella, että Jumala jakaa onnellisuutta meille ihmisille. Ihmisen omat teot eivät Jeesuksen puheiden mukaan juuri näytä tekevän autuaaksi – poikkeuksena ehkä rauhan tekeminen. Rauhantekijänä toimiminen ja väkivallasta pidättäytyminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa ja monimutkaista. Jeesus ei tarjoa helppoa ratkaisua. Hän tarjoaa kuitenkin suunnan, jonne kurkottaa. Autuuteen vie, kun ihminen ymmärtää oman paikkansa ja pyytää Jumalalta johdatusta tiellä autuuteen.

Pyhäinpäivän kynttilät muistuttavat meitä jatkumosta


Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Pyhäinpäivänä moni muistelee murheellisena edesmenneitä rakkaitaan ja tuo heidän haudoilleen kynttilöitä. Pyhäinpäivän aikaan Suomessa eletään melko pimeää vuodenaikaa, sillä usein lunta ei vielä ole satanut valaisemaan maata. Pimeällä hautausmaalla loistavat kynttilät konkretisoivat meille sitä pyhien yhteyden ketjua, jonka eri aikoina eläneet kristityt muodostavat. Elämme jatkumossa meitä edeltäneiden kristittyjen kanssa - aikanaan mekin saamme omat muistokynttilämme haudoillemme. Pyhä Henki liittää meidät yhteen eläviin ja edesmenneisiin uskonsisariimme ja -veljiimme. Taivasten valtakunnassa murheelliset saavat lohdutuksen, mutta myös meillä täällä on mahdollisuus tukea toisiamme ja tulla tuetuiksi - niin murheessa kuin autuudessakin.

Toisten ihmisten hyväksi toimiminen ja rauhan ja rakkauden rakentaminen on paljon pyydetty. Mutta siinä epäonnistuneina ja onnistuneina meillä on mahdollisuus turvata Jumalan armoon ja Jeesuksen sovitustyöhön.

Seinäjoen seurakunnan seurakuntapastori Anssi Hannula.
Seinäjoen seurakunnan seurakuntapastori Anssi Hannula.