Hiljaisuuden retriitti

Retriitissä voit hetkeksi vetäytyä kiireisestä elämänrytmistä, kuormittavista vaatimuksista ja hiljentää askellustasi. Voit ottaa tauon itseäsi varten ja kysyä, mitä minulle kuuluu. 

Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.
(Markus 6: 31)

Mikä retriitti on?

Retriitin kantasana on latinankielinen verbi retraho (vrt. engl. retreat), joka tarkoittaa vetäytymistä sivuun. Retriitin toinen ominaispiirre fyysisen syrjään tai erillisyyteen vetäytymisen lisäksi on hiljaisuuteen vetäytyminen. Hiljaisuuteen vetäydytään yhdessä, kuuntelemaan omia sisimpiä tuntoja ja samalla kuuntelemaan Jumalan ääntä.

Hiljaisuuden retriitissä vetäydytään hetkeksi pois tavanomaisesta elämänmenosta. Se on tilan antamista oman minän kuulemiselle ja samalla myös Jumalan äänen kuulemiselle. On lupa vain olla yhdessä hiljaa Jumalan läsnäolossa ja retriitinohjaajien ohjauksessa – rukoushetkissä, Jumalanpalveluksessa ja mahdollisissa yksityisissä keskusteluissa sekä retriittipaikan henkilökunnan hoidossa nauttien oman huoneen ja tilan rauhasta ja valmiin, hyvän ruoan tuomasta ilosta.

Retriitti on yksityinen, mutta samalla vahvasti yhteisöllinen asia, jossa keskinäinen kunnioitus ja toisensa huomioiminen on merkityksellistä ja tärkeää. Yhteisen olemisen tiloja retriittipaikassa ovat yleensä kappeli, oleskelutila, ruokailutila ja kirjasto. Retriitissä ei keskustella muiden osallistujien kanssa, vaan sen on tarkoitus tarjota mahdollisuus rentoutumiseen, latautumiseen, oman jaksamisen ja elämänkysymysten kuulosteluun ja rukoukseen.

Miten retriitit ovat tulleet osaksi evankelisluterilaisten seurakuntien toimintaa?

Retriittitoiminta Suomessa alkoi 1970-luvulla. Se syntyi hiljentymisen tarpeesta kaiken suunnittelemisen, tekemisen ja suorittamisen vastapainona. Vanha kristillinen perinne oli vastaus tähän kaipaukseen. Retriittiliike on hyvin ekumeeninen kristillinen liike, jonka juuret ovat katolilaisuudessa, ja se on kulkenut sieltä läpi anglikaanisen ja luterilaisen kirkon ja sitä on sovellettu myös ortodoksiseen kirkkoon. Retriittejä järjestävät hiippakunnat, seurakunnat ja erilaiset retriittitalot. Retriittitoimintaa sekä kristillistä spiritualiteettia, hiljaista rukousta sekä hengellistä ohjausta edistää evankelisluterilaisen kirkon tunnustukseen pohjautuva ekumeenisessa hengessä toimiva yhdistys Hiljaisuuden ystävät. Hiljaisuuden ystävät verkkosivut löydät osoitteesta hiljaisuudenystavat.fi.

Minkälaisia retriittejä on olemassa? 

Retriitit saavat usein aiheensa kirkkovuodesta tai Raamatusta. Klassinen retriitti kestää 3 päivää, ja retriitin aloittaa yleensä ateria, jonka aikana vielä voi puhua, mutta jonka jälkeen ohjatusti laskeudutaan hiljaisuuteen.

Päiväohjelmaan kuuluvat tavallisesti ehtoollisen vietto, hetkirukoukset sekä ohjattua meditaatiota eli hiljaista rukousta, ohjaajan virikepuhe. Retriittivieras sitoutuu hiljaisuuteen, mutta retriitissä on aina mahdollisuus sielunhoidollisiin keskusteluihin ohjaajan kanssa. Hiljaisuus voi nostaa esiin asioita, joista on tarve puhua, tai hiljaisuus voi tuntua joskus myös ahdistavalta, tällöin yksityisen keskustelun mahdollisuus on käytössä.

Retriittiin kuuluvat olennaisena osana yhteiset ateriat ja liikkuminen luonnossa. Klassisten retriittien lisäksi tarjolla on muun muassa erilaisia teemallisia retriittejä kuten kirjoittamisen retriitti, maalausretriitti, neuleretriitti tai kehollisuuden huomioiva hiljaisuuden joogaretriitti. Lisäksi järjestetään lyhyitä hiljaisuuden päiviä ja iltoja. Pisimpiä retriittejä ovat Ignatiaaniset retriitit, joissa retriittivieras työskentelee ohjatusti annettujen Raamatun tekstien pohjalta. 

Mikä on retriitin tarkoitus?

Retriitin tarkoitus on vastata ihmisen hengelliseen kaipaukseen, tarpeeseen tai etsimiseen. Retriittien hengellisyys on avaraa. Jokaisen retriittivieraan sisäistä matkaa ja hengellisiä tarpeita kunnioitetaan. Kukaan ei ulkopuolelta määrää, miten kuuluisi ajatella tai uskoa.
Olemme ihmisinä jokainen ainutkertaisia ja erilaisia, toista ihmistä puhuttelee yhdessä tekeminen hiljaisuudessa ja jotakuta toista esteettiset asiat, luonnon kauneus, pienet yksityiskohdat, kukat, ikonit. Joku nauttii siitä, että saa olla levossa ja hiljaisuudessa huolenpidon kohteena, arvostettuna tärkeänä vieraana.

Hiljaisuudessa aistit heräävät eloon ja on aikaa havainnoida ympäristöään ja itseään. Hiljaisuudessa ja levossa avautuu usein jotain uutta ja ihmeellistä, tai kätköistä löytyy jotain vanhaa ja arvokasta. Jumalan uutta luova voima voi yllättää hiljaisuuden retriittiin lähteneen. Retriitin tulisi olla vaatimuksista vapaata kohtaamista ja läsnäoloa yhteisöllisesti yhdessä ja yksilöllisesti yksin – rukouksessa, levossa ja Jumalan läsnäolossa.

Kenelle retriitti sopii?

Retriitti sopii hyvin jokaiselle, mutta joskus elämäntilanne voi olla sellainen, että juuri siinä hetkessä retriittiin osallistuminen ei välttämättä ole hyvä. Tällainen tilanne voi olla akuutti kriisi, esimerkiksi oma vakava sairastuminen tai läheisen kuolema. Jos epäröi ja miettii, sopiiko retriitti minulle, voi olla yhteydessä retriitin ohjaajaan jo etukäteen ja keskustella asiasta. 

Millainen retriitin päiväohjelma voi esimerkiksi olla?

Retriitin päiväohjelma voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

• klo 8 Messu
• klo 9 Aamupala
• klo 10 Rukoushetki
• klo 11 Virikepuhe
• klo 11.45 Rukoushetki
• klo 12 Lounas, ulkoilua ja lepoa
• klo 15 Päiväkahvi
• klo 18 Iltarukous
• klo 18.30 Päivällinen
• klo 20.30 Rukous päivän päättyessä, iltatee

Väliajat jokainen voi vapaasti liikkua ja olla yhteisissä tiloissa, ulkoilla tai olla oman huoneen rauhassa. Retriiteissä on aina kirjallisuutta, jota voi lainata ja lukea. Väliajalle voi sopia myös keskustelun ohjaajan kanssa.

Taizé-lauluja ja hiljaisuuden rukouksia

Piirin kirkossa kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 18–19 Taizé-lauluja ja hiljaisuuden rukouksia. Noin puoli tuntia kestävä rukoushetki ja sen jälkeen mahdollisuus jäädä yhdessä viivähtämään iltateen äärelle.

Tule päivän askareiden päätteeksi levähtämään hiljaisuudessa. Kun saavut Piirin kirkkoon, sinua vastaanottaa rauhallinen musiikki ja saat ajatuksinesi asettua ja laskeutua hiljaisuuteen.  Tilaisuuden jälkeen, teen äärellä, on mahdollisuus halutessaan keskustella muiden kanssa.

Olet lämpimästi tervetullut pyhiinvaeltajan seitsemän siunauksen, avainsanan, arvomaailman mukaisesti: yksinkertaisuus, hengellisyys, kiireettömyys, hiljaisuus, huolettomuus, vapaus ja jakaminen.

Lue lisää: Taizé-yhteisö