Nurmon kappeliseurakunnan historia

Vuonna 1727 luvatta pystytetystä saarnatuvasta alkunsa saanut Nurmon kappeliseurakunta on tänäkin päivänä tärkeä osa Seinäjoen seudun seurakuntaelämää.

Nurmo on tunnettu perinteistään

Nurmolaisten keski-ikä on vain hiukan yli 30 vuotta. Voimakas väestönkasvu ja nimenomaan perheiden muutto paikkakunnalle sekä uusien asutusalueiden laajeneminen ovat antaneet seurakuntaelämälle oman leimansa. Perinteistään tunnetun körttiseurakunnan ilme on vuosituhannen vaihteen myötä alkanut saada uusia vivahteita. Lasten, nuorten ja perheiden toiminta on laajentunut ja saanut uusia muotoja.

Perinteisesti Nurmon kappeliseurakunta on edustanut tyypillistä eteläpohjalaista kirkollista elämää, johon kirkon sisäiset herätysliikkeet ovat antaneet voimakkaan panoksen. Nurmon kappeliseurakunnan historiaan kuuluu tunnetun julistajan Niilo Kustaa Malmbergin vaikutus. Sen johdosta Nurmo on tunnettu herännäisseutuna.

Seurakunnan muodostumisen vaiheet

Nurmo oli varhaiskeskiajalla myös osa Pohjankyrön kirkkopitäjää, ja kun Lapuasta tuli 1581 kirkkoherrakunta, Nurmo kuului siihen Ylinurmon kylänä.

Nurmolaiset pystyttivät luvatta 1727 saarnatuvan, noin 200 hengen pitkäkirkon. Tuomiokapituli ja lapualaiset kielsivät kirkkoa ja pappia kaipaavilta nurmolaisilta seurakunnan perustamisluvan. Anomus uudistettiin 1730 ilman tulosta. Seinäjokelaiset tulivat hankkeeseen mukaan, ja 1765 kuningas myöntyi hakemukseen. Vuonna 1766 tuomiokapituli antoi valtakirjan Nurmon ja Alaseinäjoen ensimmäiselle papille. Luvatta rakennettu saarnahuone vihittiin kirkoksi, ja 1770 valmistui kellotapuli rakentajanaan alahärmäläinen Antti Hakola. Tapulin katolla olevan tuuliviirin on valmistanut ja lahjoittanut torppari ja seppä Gabriel Kaunismäki vuonna 1878.

Antti Hakola kutsuttiin taas työhön, kun saarnahuone kävi ahtaaksi ja aloitettiin uuden kirkon rakennustyöt. Kirkon perustustyöt ja kivijalka valmistuivat 1778, kun Antti Hakola menehtyi, ja hänen poikansa Kaappo jatkoi rakennustöitä. Kirkko valmistui 1779.

Nurmosta ja Seinäjoesta tuli Lapuan seurakunnan kappeliseurakunta 1816. Vuonna 1863 Seinäjoki perusti oman kappeliseurakunnan Ilmajoen kirkkoherrakuntaan, ja 1879 Nurmosta tuli itsenäinen seurakunta. Ensimmäinen kirkkoherra oli Albert Emil Tallroth (myöhemmin Honkajuuri) 1882–1890.

Nurmon seurakunnan yhdistyttyä vuoden 2009 alusta Seinäjoen seurakuntaan Nurmosta muodostettiin kappeliseurakunta.

Tietoa kirkkorakennuksesta

Nurmon kirkkoa on vuosien saatossa korjattu moneen kertaan. Se rakennettiin vanhan saarnahuoneen vierelle, ympärillä oli pieni hautausmaa.

Alkuperäiset ikkunat olivat nykyisiä pienemmät ja kirkko oli maalattu punaiseksi.

Kirkon sisäkorkeus lattiasta keskikupoliin on 10 metriä, Kirkon porstuat rakennettiin 1825. Kirkossa on istumapaikkoja noin 650.

Kirkko on nyt pyritty sisältä palauttamaan alkuaikojen asuun. Saarnatuoli on Samuel Köhlströmin vuonna 1782 rakentama. Saarnatuolin 5-haarainen kynttelikkö on vuodelta 1795. Ensimmäisen sisämaalauksen kirkkoon teki kirkkomaalari Johan Tilen, jonka mallin mukaisia ovat saarnatuoli ja kattojen ja seinien reunaornamentit vuodelta 1787. Kirkkomaalari Juho Koskiniemi maalasi ikkunoihin verhot, seinien yläosien ornamentit sekä Kylväjä-maalauksen vuonna 1844. Taiteilija Frans Hiivanainen maalasi Hyvä paimen- ja Tuhlaajapoika-maalaukset 1914.

Alttaritaulu on taiteilija Väinö Hämäläisen teos Jeesus ja samarialainen nainen vuodelta 1914.

Alttariseinän lasimaalaukset ovat pääjohtaja Mauri Honkajuuren perheen lahjoitus vuodelta 1948. Kirkon nykyiset urut ovat vuodelta 1984 ja urkutehdas Hans Heinrichin rakentamat.

Kirkko korjattiin sisältä ja ulkoa vuonna 1979. Korjausten yhteydessä pyrittiin vaalimaan kirkon alkuaikojen asua. Samassa yhteydessä hankittiin uudet, taitelija Kerttu Vihko-Voipion suunnittelemat kirkkotekstiilit. Vuonna 2015 parannettiin kirkon saniteettitiloja.

Nykyisen vaalean ulkovärinsä kirkko sai vuonna 1913.

Kirkon vieressä oleva kappeli on nykyään vainajien säilytystila. Se rakennettiin vuonna 1928. Kirkon vieressä on sankarihauta-alue, jossa on mm. vuonna 1921 paljastettu 1918 sodan muistomerkki, Kalervo Kallion veistämä enkelipatsas vuodelta 1951 sekä 1860-luvun suurten nälkävuosien muistokivi.

Sotien aiheuttamista menetyksistä muistuttaa 164 sankarivainajan muistoristiä. Äyräpään taistelussa 5.3. 1940 kaatui yhtenä päivänä 39 nurmolaista.

Tapulin ulkoseinään on sijoitettu kuortanelaisen Heikki Mikkilän veistämä vaivaispoika vuodelta 1840.