Tutkimus: Suomalaiset luottavat kirkkoon ja odottavat siltä tukea avuntarvitsijoille
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon odotetaan tukevan lapsia ja nuoria sekä vanhuksia ja avuntarvitsijoita. Kirkon tutkimuskeskuksen suurten kaupunkiseurakuntien alueella tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että kaupunkilaiset ovat erittäin yhtenäisiä suhteessaan seurakuntaansa ja odotuksissaan sitä kohtaan. Seinäjoella mielikuva seurakunnasta oli erityisen myönteinen.
Vastauspilvi kysymykseen (kirkkoon kuuluvat vastaajat): Millainen (...) seurakunta / -nat on? Mainitse yksi adjektiivi eli laatusana.
Mielikuvat seurakunnista yleisesti myönteisiä
Kaupunkilaisten mielikuvat seurakunnasta ovat yleisesti läpi Suomen myönteiset. Yli puolet (55 %) vastaajista ilmoitti mielikuvansa myönteiseksi ja 41 % neutraaliksi. Tilastollisesti myönteisimmän mielikuvan omaavana erottui Seinäjoki, jossa 70 % vastaajista määritteli mielikuvansa seurakunnasta myönteiseksi.
Myönteisimmin seurakuntiin suhtautuvat nuoret sekä yli 55-vuotiaat. Kaikkein kirkkokriittisimpiä ovat puolestaan 25–34-vuotiaat.
Seurakunnat koetaan luotettaviksi, mutta rutiininomaisiksi toimijoiksi.
”Kirkko näyttäytyy suurena instituutiona, jota vaivaavat laitosten vaivat: etäisyys ja persoonattomuus. Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa ei tunneta seurakunnan työntekijöitä tai seurakunnassa käyviä, kirkko saattaa olla kasvoton. Tämä haastaa kirkkoa löytämään uusia tapoja olla läsnä ihmisten elämässä”, tulkitsee Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.
Lapset, nuoret, vanhukset ja apua tarvitsevat suomalaisille tärkeitä
Seurakuntien tulisi vastaajien mielestä keskittyä toiminnassaan erityisesti nuoriin ja lapsiin, vanhuksiin ja avuntarvitsijoihin. Vasta näiden jälkeen vastaajat kaipaavat tukea perheille ja hengellistä elämää. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan kyselyn tulokset vastaavat hyvin muita, aiempia tutkimuksia.
”Suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että kirkko on turvaverkostossa mukana antamassa tukea erilaisissa elämän kriiseissä. Kirkkoon luotetaan ja siihen osataan tukeutua kriiseissä, vaikka kirkon toimintaan ei välttämättä kovin paljon osallistuttaisikaan. Kirkon myös toivotaan puolustavan niitä, jotka ovat joutuneet marginaaliin”, Hanna Salomäki kuvaa.
”Suomalaiset myös arvostavat sitä työtä, jota kirkko tekee lasten ja nuorten parissa. Kirkko nähdään tärkeänä arvokasvattajana ja sukupolvien välisen tradition siirron tukijana.”
Hanna Salomäki muistuttaa, että seurakunnan luottamuselimissä ratkotaan juuri niitä kysymyksiä, jotka kaikkein eniten vaikuttavat kirkon jäsenten arkeen, kuten mihin toimintamuotoihin satsataan ja mistä säästetään.
“Jos haluaa vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä, ääntään kannattaa käyttää nyt meneillään olevissa seurakuntavaaleissa”, Salomäki sanoo.
Henkilökohtainen merkitys tärkeä
Tärkeäksi tekijäksi monille vastaajille nousi se, että kirkko tukee ihmistä elämään kristittynä omalla tavallaan.
”Henkilökohtaisen merkityksen löytäminen on hyvin yleinen trendi nykyisessä uskonnollisuudessa. Siinä missä ennen esimerkiksi kirkon jäsenyyden motiiviksi riitti tapa ja perinne, nykyään erityisesti nuori sukupolvi arvioi jäsenyyttä omien kokemustensa kautta. Kirkon tulee olla tarpeellinen ja merkityksellinen omassa elämässä, jotta siihen halutaan kuulua”, Hanna Salomäki sanoo.
Vastaavasti myös kristittynä olemista halutaan peilata omien elämänkysymysten, pohdintojen ja elämäntilanteen kautta. Kirkolta toivotaan näissä prosesseissa keskustelukumppanin roolia. Mielikuva isosta instituutiosta ja tarve omien elämänkysymysten pohdintaan eivät usein kohtaa.
Kokemus kirkosta heijastuu Hanna Salomäen mukaan myös käyttäytymiseen meneillään olevissa seurakuntavaaleissa: ehdokkaiden henkilökohtainen tunteminen lisää äänestysinnokkuutta.
Vaalitutkimukset ovat osoittaneet, että seurakuntavaalien äänestysprosentti nousee korkeimmaksi pienissä seurakunnissa.
“Tämä perustuu juuri henkilökohtaisiin suhteisiin ja ihmisten tuntemiseen. Mitä etäämmäs ja suurempiin yksiköihin päätöksenteko siirtyy, sitä kasvottomammalta seurakunta vaikuttaa. Ehdokkaita ei enää tunneta ja toisaalta oman äänen painoarvo koetaan pienenä.”
**
Norstat Finland Oy haastatteli Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kaikkiaan 6500 kaupunkilaista seurakuntamielikuvista ja -odotuksista. Haastattelut tehtiin elokuun alun ja lokakuun puolivälin välisenä aikana 2018 yhteensä 12 suuressa kaupunkiseurakunnassa: Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa, Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Seinäjoella, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä sekä Salossa.
Lisätietoja tutkimuksesta: johtaja Hanna Salomäki, Kirkon tutkimuskeskus, p. 040 688 1496
Lisätietoja seurakuntavaaleista: kampanjapäällikkö Hanna Piira, p. 050 351 8381
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Kirkossa on vaalivuosi. Ennakkoäänestys on 6.-10.11. ja varsinainen vaalipäivä 18.11. Seurakuntavaalit.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kirkon viestinnän tiedote. Julkaistu: 06.11.2018 klo 13:31.
Liitteet
Tue Nov 06 14:12:00 EET 2018