Viikon sana - Rakkauden kaksoiskäsky (Mark. 12:28-34)

Viikon sanassa Jukka Salo ​​​​​​puhuu rakkauden kaksoiskäskystä ja miten siinä on kaikki tiivistettynä - siihen sisältyy ihmisen elämän ja uskon kannalta kaikkein olennaisin.

Sunnuntain evankeliumitekstissä kohtaamme kirjanoppineen, joka esittää Jeesukselle kysymyksen tärkeimmästä käskystä. Emme tiedä varmasti, miksi hän tämän esittää. Haluaako kirjanoppinut kiusata Jeesusta, oliko hän aidosti vaikuttunut Jeesuksen aiemmin antamista vastauksista, vai oliko hän itse epävarma omasta itsestään? Joka tapauksessa juutalaisen lain 248 käskyä ja 365 kieltoa olivat jo pelkästään muistamisen kannalta monelle mahdoton tehtävä.

Kysymykseen näiden yhteensä 613 käskyn ja kiellon tiivistämisestä Jeesus antaa vastauksen, joka pitää sisällään kaiken olennaisimman. Juutalaisten elämä näiden käskyjen alla opetti jatkuvaa itsensä ja toisten tarkkailua, se johti ulkokultaisuuteen ja tekojen vanhurskauteen. Elämän epäonnistumiset, sairaudet ja kärsimys olivat seurausta epätäydellisestä lain noudattamisesta. Se johti häpeään, pelkoon ja monesti hylätyksi joutumiseen.

Me jokainen tarvitsemme omassa epätäydellisyydessämme Jumalan ja lähimmäisen rakkautta. Molemmissa meillä on opeteltavaa ja kilvoiteltavaa. Siksi tarvitsemme tämän kaksoiskäskyn opetusta yhä uudelleen ja uudelleen.

Jeesuksen vastauksena antamassa rakkauden kaksoiskäskyssä on tiivistettynä kaikki. Siihen sisältyy ihmisen elämän ja uskon kannalta kaikkein olennaisin. Siinä on lähtökohtana joka aamu lausuttava juutalaisten uskontunnustus: ”Jumala on yksi ja tätä Jumalaa on rakastettava koko sydämestä kaikella voimalla”. Tähän Jeesus liittää vielä toisen, lähimmäisen rakkauden käskyn. Miksi, kun häneltä kysytään vain yhtä. Jumalan rakastamisen käsky ei yksin riittänyt. Tuon 613 käskyn ja säännön noudattaminen omassa mahdottomuudessaan esti ihmisiä pitämästä itseään Jumalalle kelvollisena. Samalla niitä opetettaessa opetettiin jakamaan ihmiset kelvollisiin ja kelvottomiin.

Jeesuksen opetuksessa ja teoissa koko hänen toimintansa ajan on mukana kehotus lähimmäisen rakastamiseen. Jumalan rakastaminen on lähimmäisen rakastamista. Niitä ei voi erottaa toisistaan. Me jokainen tarvitsemme omassa epätäydellisyydessämme Jumalan ja lähimmäisen rakkautta. Molemmissa meillä on opeteltavaa ja kilvoiteltavaa. Siksi tarvitsemme tämän kaksoiskäskyn opetusta yhä uudelleen ja uudelleen.

Kristillisen kirkon tehtävä on julistaa Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Se julistaa Jumalan rakkautta, hänen armoaan, pelastuksen sanomaa. Jumala synnyttää meissä uskon ja uskon tulee näkyä meissä rakkautena. Kirjassa Luterilaisen uskon perusteita, meitä muistutetaan näin: ”Jumalan pelastustyössä me lepäämme, rakkaudessa me elämme arkea ja teemme työtä lähimmäisen hyväksi. Vaikka nämä ovat eri asioita, ne ovat voimakkaasti toisiinsa kytkettyjä.”

 

Jukka Salo katsoo kameraan ja hymyilee.
Jukka Salo, kirkkoherra Seinäjoen seurakunta.