Uutislistaukseen

Juhlakonsertti sadan vuoden kunniaksi

Lakeuden Risti on Etelä-Pohjanmaan kanttoriurkuriyhdistyksen juhlakonsertin näyttämönä.

Kuvassa Lakeuden Ristin urkujen pillit sekä Maria Väinölä.

Lakeuden Ristin uruissa on 3 768 pilliä, kertoo kanttori Maria Väinölä. Kuva: Jenna Koivisto.

TEKSTI Harri Puhakainen 

Etelä-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistys pääsee vihdoin, noin vuoden jälkikäteen, viettämään yhdistyksen 100-vuotisjuhlaa.

– Siitä tuli 100+1-vuotisjuhla, kun kerran ei päästy viime vuonna oikeana juhlavuonna koronaepidemian takia pitkää historiaamme juhlistamaan, Seinäjoen seurakunnan johtava kanttori Maria Väinölä kertoo.

Väinölä on toiminut Seinäjoella kanttorina vuodesta 1990, joten Lakeuden Risti ja muutkin alueen konserttisalit ja seurakunnan erilaiset kokoontumistilat ovat hänelle enemmän kuin tuttuja. Suomen kanttori-urkuriliitto valitsi Väinölän vuonna 2020 Vuoden kanttoriksi.
– Tämä meidän yhdistyksemme on ensimmäisiä, mitä Suomessa on perustettu. Välillä luonnollisesti on toiminnassa ollut hiljaisempia vuosia ja sitten taas aktiivisempi jakso. Yhdistyksemme on Suomen kanttori-urkuriliiton alaosasto. 

Vuosien saatossa Etelä-Pohjanmaan kanttori-urkuriyhdistys on pitänyt konsertteja ja vuosijuhlia, tehnyt levytyksiä ja opintomatkoja sekä käynyt esiintymässä eri maakunnan palvelukeskuksissa. 

– Tulevaan juhlaan saapuu esiintymään Etelä-Pohjanmaan alueen kanttoreita. Konsertissa esiintyy naiskuoro sekä muutamilla mieslaulajilla täydennetty sekakuoro ja solisteja.

Kaikkiaan kanttoreita on esiintymässä parisenkymmentä.

– Kanttorikunta on viime vuosikymmenien saatossa voimakkaasti naisistunut.

Vierailevia kanttoreita

Kanttorit vierailevat omien halujensa mukaan myös eri kirkoissa soittamassa niiden urkuja. Myös juhlakonsertissa kuullaan vierailevia kanttoreita Etelä-Pohjanmaan seurakunnista.

– Kanttoreita on kuitenkin Suomessa aika vähän. Siksi on aika helppoa olla yhteydessä ja kysyä pääsisikö kokeilemaan urkuja. Olen itsekin käynyt muun muassa Rovaniemellä kokeilemassa kirkon akustiikkaa ja urkujen hienoa ääntä.

Väinölän tulevaisuuden haaveena on päästä kokeilemaan Helsingin musiikkitaloon tulevia maailman suurimpia konserttisaliurkuja.

– Osa julkisivun pilleistä on mutkalla, joten ne ovat myös esteettisesti aika hauskan näköiset.

Ääni soi eri lailla eri vuodenaikoina

Kun urkujen kiinnitysosa ja osa pilleistä on puuta, se elää metallisten pillien tavoin säätilan vaihtelun mukana. 

– Ilmalaatikkojen pohjia pitää aina keväällä kiristää, kun tiivistekohdista alkaa ilma vuotamaan aiheuttaen vinkunaa. 

Äänikin muuttuu vuodenaikojen mukana.

– Kesällä urut soivat lämpimässä ilmassa korkeammalta. 

Lakeuden Ristin vuonna 1960 valmistuneissa uruissa on 53 äänikertaa ja 3768 pilliä. Väinölä tunnistaa heti, jos jokin pilleistä soi epävireisesti.

– Sen voi pillityypistä riippuen joko virittää tai sitten väliaikaisesti poistaa toiminnasta nostamalla pillin irti jalustastaan. Laitan painon koskettimelle ja suunnistan epävireistä sointia kohti. Kun säätila sitten muuttuu, voi olla, että pillin voi vain nostaa takaisin paikoilleen. Joskus on kutsuttava urkujen korjaaja apuun.

Lapuan tuomiokirkon vuonna 1938 valmistuneet urut ovat toistaiseksi Suomen suurimmat. Niissä on 85 varsinaista äänikertaa ja 6667 urkupilliä.

Sunnuntaina 20.3 klo 18 Etelä-Pohjanmaan kanttoriurkuriyhdistys 100+1vuotta juhlakonsertti Lakeuden Ristissä. Juhlan jälkeen avoin kahvitilaisuus. Vapaa sisäänpääsy, ohjelmalehtisen tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan sodan uhrien auttamiseen.
 

2022-03-16 15:30:25.0