Jouluseimen matkassa

Lakeuden Ristin aulaan rakentuvaan jouluseimeen on juuri kolmantena adventtina lisätty lampaat ja paimen. Seinäjoen seurakunnan kappalainen Arja Peltoketo ja seurakuntapastori Anna Merivirta rakentavat seimeä yhdessä.

‒ Jouluseimi rakentuu aina ensimmäisestä adventista loppiaiseen saakka, Peltoketo kertoo.

Jouluseimi on jouluevankeliumin hahmoista koottu asetelma, jonka keskellä on seimessä makaava Jeesus-lapsi. Lakeuden Ristin jouluseimi kuvaa matkaa joulun iloon.

‒ Viikko kerrallaan seimen hahmojen määrä lisääntyy. Seimen keskeisin hahmo, Jeesus-lapsi, asetetaan seimeen vasta jouluna. Siihen saakka seimi odottaa, kertoo Anna Merivirta.

Erilaisia seimiä

Arja Peltokedolla on pitkä historia jouluseimien parissa.

‒ Vuonna 1996 rakensin Keravan seurakunnassa ensimmäisen jouluseimeni lyijyjalkanukeista asti. Se on minulle merkityksellisin seimi, sillä siihen yhdistyi vahvasti käsillä tekeminen, Peltoketo kertoo.

Seimet vetävät myös Anna Merivirtaa puoleensa erityisellä tavalla.

‒ Oli seimi sitten täällä Seinäjoella vaikkapa kirjastomatkan varrella tai jossain matkakohteessa, tekee niiden luona mieli pysähtyä ja tutkailla yksityiskohtia.

Seimi on samanaikaisesti sekä universaali että paikallinen kulttuurin ilmaisija. 

‒ Seimiasetelmat ovat kääntäneet saman sanoman omalle kielelleen ja omaan kulttuuriinsa. Seimiä onkin yhtä monenlaisia kuin on kulttuureja, kansoja ja seimien kokoajia. Siinä piilee mielestäni niiden hienous, Merivirta summaa.

Seimiperinne Suomeen

Seimiasetelman alkuperää ei ole pystytty tarkasti määrittämään, mutta se liittyy läheisesti katoliseen ja luterilaiseen perinteeseen.

‒ Kristittyjen joulunvietto alkoi 300-luvulla ja siltä ajalta on säilynyt maalattuja joulun kuvauksia Rooman katakombien seinissä, Peltoketo kertoo.

Jouluseimiperinne eli laajemmin ja voimakkaammin 1200-luvulla Etelä-Euroopassa, mistä se levisi ympäri maailman.

Suomen luterilaisiin kirkkoihin seimiperinne rantautui vasta 1979, jolloin Turun tuomiokirkkoon pystytettiin jouluseimi ensimmäisen kerran.

Tänä päivänä jouluseimiä nähdään kirkkojen lisäksi kauppojen näyteikkunoilla, toreilla ja kodeissa.

Moninaista symboliikkaa

Seimiasetelmaan liittyy moninaista symboliikkaa aina hahmojen vaatetuksesta ja sen värityksestä hahmojen asetteluun. Hahmot eivät ole sattumalta valikoituneet asetelmaan.

‒ Jokaisesta hahmosta löytyy varmasti jotain sellaista, johon on helppo peilata itseään ja omia tuntojaan, kun ihmettelee seimen lasta.

Tänä jouluna Anna Merivirtaa puhuttelevat erityisesti paimenet.

‒ He edustavat tavallisia ihmisiä. Nämä tavalliset ihmiset saivat ensimmäisten joukossa tulla katselemaan maailmaan syntyneen Jumalan kasvoja, kertoo Merivirta.

Loppiaisena seimi täydentyy vielä itämaan tietäjillä.

‒ He kuvaavat sitä, miten pelastus kuuluu koko maailmalle, summaa Merivirta.