Tukena surussa
Surun keskellä on tärkeää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Seinäjoen seurakunnan sururyhmät tarjoavat apua ja tukea kaikille, jotka kantavat surua läheisensä kuoleman vuoksi.
Seinäjoen seurakunnan kappalainen Sanna Ålander on vetänyt sururyhmiä ja tietää, että surun keskellä läheisensä menettänyt kaipaa kuuntelijaa, jolle saa puhua ajatuksistaan ja näyttää tunteitaan..
Teksti: Saara Tuomela | Kuva: Matti Hautalahti
Menetys, suru, ikävä ja kaipuu. Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista kokemuksista. Silloin herää monenlaisia tunteita ja ajatuksia, ja on tärkeää, että jokainen pääsee jakamaan ne.
Seinäjoen seurakunta tarjoaa surun keskellä turvallista ja luotettavaa keskusteluapua. Ajatuksia ja tunteita voi jakaa henkilökohtaisissa keskusteluissa tai osallistua seurakunnan sururyhmiin.
– Sururyhmä on paikka, jossa saa tukea läheisen menetykseen. Se on vertaistukiryhmä, jossa voi jakaa kokemuksiaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, Seinäjoen seurakunnan diakoniatyön kappalainen Sanna Ålander kertoo.
Jokainen sururyhmäläinen saa kertoa ja jakaa menetyksestään juuri sen verran kuin itse haluaa. Eikä ole pakko puhua ollenkaan, jos ei halua. Ryhmässä vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja vaitiolovelvollisuus koskee jokaista ryhmäläistä.
Ihannekoko sururyhmälle on neljästä seitsemään henkeä. Silloin ryhmä ei ole liian iso ja kaikki saavat mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan.
Syksyisin ja keväisin
Sururyhmään suositellaan osallistumaan noin 2–6 kuukauden jälkeen läheisen kuolemasta.
– Sururyhmään tulevan on tärkeää tunnistaa itsestään, että jaksaa kuunnella myös toisten surua. Akuutissa surussa se voi olla vielä liian raskasta ja siksi osallistuminen ei välttämättä ole vielä mielekästä, Ålander tietää.
Sururyhmiä järjestetään Seinäjoen seurakunnan eri alueilla syksyisin ja keväisin.
Ålander muistuttaa, että sururyhmään voi osallistua muuallakin kuin omalla paikkakunnalla. Esimerkiksi ylistarolainen voi osallistua alueseurakunnan sururyhmään.
– Sururyhmät ovat avoimia kaikille ja jokainen on tervetullut, Ålander kutsuu.
Itketään ja nauretaan yhdessä
Sururyhmä tapaa 5–7 kertaa, ja myöhemmin voidaan järjestää vielä yksi tapaaminen, kun aikaa on kulunut muutama kuukausi.
Sururyhmän jokaisella kokoontumiskerralla on yleensä jokin teema, jota käsitellään. Teemoja ovat esimerkiksi tutustuminen, ketä minä suren, suru ja tunteet, miten selviän arjessa, muistojen ilta, suurten kysymysten äärellä sekä toivo ja tulevaisuus.
– Sururyhmässä näkyy monenlaisia tunteita. Kun kerrotaan, kenet on menettänyt, itketään ja ikävöidään. Kun taas mietitään elettyä elämää ja muistellaan, nousee myös iloa ja kiitollisuutta. Sururyhmässä voidaan itkeä yhdessä ja nauraa yhdessä.
Ålander muistuttaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa surra.
– Kaikki surevat eri tavalla. Toiset käpertyvät viltin alle itkemään ja toiset lähtevät halkopinolle rehkimään. Suru ei ole sairaus, eikä siitä tarvitse yrittää parantua. Sen kanssa voi oppia elämään, ja ajan kanssa se muuttaa muotoaan.
Vaikka suruprosessissa olisi päässyt eteenpäin, eikä suru olisi enää joka päivä läsnä, se ei tarkoita sitä, että olisi päästänyt irti. Edesmennyt läheinen kulkee koko elämän mukana, muistoissa.
Elämä kantaa
Kuoleman äärellä nousee usein esiin myös elämän suuria kysymyksiä. Seurakunnan sururyhmässä voi esittää hengellisiä kysymyksiä ja pohtia niitä yhdessä.
– Läsnä on myös kristillisen uskon toivo jälleennäkemisestä ja kuoleman jälkeisestä elämästä, mistä voi saada lohtua, Ålander kertoo.
Sururyhmän yksi suuri anti on se, että siellä tapaa muita surevia ja läheisensä menettäneitä. Ryhmässä voi vaihtaa kokemuksia, miten on jaksellut ja jakaa esimerkiksi vinkkejä arjessa selviytymiseen.
Surevasta saattaa tuntua, ettei enää jaksa puhua läheisille surusta. Sururyhmä on turvallinen paikka, jossa siitä saa puhua. Joskus on jopa helpompaa puhua tuntemattomille ihmisille.
Parhaassa tapauksessa niistä tuntemattomista ihmisistä voi tulla elinikäisiä ystäviä.
– Ennen kaikkea sururyhmä on kasvuryhmä, jossa opitaan kasvamaan uuteen elämäntilanteeseen ja todellisuuteen, miten jatketaan elämässä eteenpäin. On lohduttavaa huomata, että elämä kantaa vaikeankin surun keskellä.
Seinäjoen seurakunnan sururyhmät
- Sururyhmiä on pidetty seurakunnassa vuosikymmeniä.
- Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa saa tukea läheisen menetykseen ja siitä johtuvaan suruun. Sururyhmässä saa jakaa tunteita ja ajatuksia muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.
- Sururyhmiä pidetään Seinäjoen seurakunnan eri alueilla syksyisin ja keväisin.
- Lisätiedot ja ilmoittautumiset 044 768 1458 tai sanna.alander@evl.fi.
Myös lapset kohtaavat surua
Samoin kuin aikuinen, lapsi tarvitsee apua ja tukea surun käsittelyyn. Lasten sururyhmä on tarkoitettu 5–10-vuotiaille lapsille, jotka ovat menettäneet läheisensä kuoleman kautta.
Seinäjoen seurakunnan lasten sururyhmiä vetävät lastenohjaajat Taija Ketonen ja Anne Saranpää. He kertovat, että sururyhmässä lapset saavat käsitellä kohtaamaansa surua turvallisessa ympäristössä leikkien, laulujen ja satujen kautta.
– Lasten sururyhmän keskeinen tavoite on auttaa lapsia kääntämään katseensa tulevaisuuteen, leikkimään ja tekemään asioita, jotka tuovat heille iloa.
Vaikka ryhmää kutsutaan sururyhmäksi, lapsen ei tarvitse osallistuakseen olla suurten huolien tai murheiden keskellä. Vertaisryhmässä tunteita jaetaan ja käsitellään monin eri tavoin. Ryhmässä puhutaan ikävistä ja vaikeista tunteista, mutta läsnä on myös toivo. Lapsille korostetaan, että suru kuuluu elämään.
Lasten sururyhmä kokoontuu keväällä 2025 torstaisin 13.3., 20.3., 27.3., 3.4. ja 10.4. klo 17–18.30 Kultavuoren seurakuntakodilla osoitteessa Ilmolantie 3. Jokaisella tapaamiskerralla tarjotaan iltapalaa lapsille.
Lasten sururyhmään voi ilmoittautua 31.1.2025 mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen sähköpostitse taija.ketonen@evl.fi tai anne.saranpaa@evl.fi.
Pyhäinpäivän 2.11.2024 tilaisuudet:
Tapahtumat - Seinäjoen seurakunta
Wed Oct 30 07:00:00 EET 2024