Seinäjoen seurakunnan nimikkolähetit Pia ja Tero Ruotsala ovat jo vuosia vieneet kirkon perheneuvontaa maailmalle. Pariskunnan tie on vienyt viime vuosina Virosta Kauhavalle ja sieltä Kaakkois-Aasiaan Kambodžaan kolmeksi vuodeksi.

– Kambodžan väki kävi Virossa tutustumassa, ja he halusivat kutsua meidän sinne käynnistämään kirkon perheneuvontaa. Nyt Kambodžassa on historian ensimmäiset kaksitoista perheneuvojaa, joista he ovat hyvin ylpeitä, Pia iloitsee.

Seuraavaksi tiedossa on paluu Viroon, jossa Ruotsalat olivat Suomen Lähetysseuran kautta käynnistämässä sekä edistämässä kirkon perheneuvontaa yli kymmenen vuoden ajan.

– Olemme tosi kiitollisia tuesta ja avusta, jota olemme saaneet myös Seinäjoen seurakunnalta, pariskunta sanoo.

Kansanmurhan syvät haavat

Kambodžan luterilainen kirkko on vielä hyvin nuori, noin 14-vuotias. Maassa on paljon lapsia ja nuoria, joiden lempiharrastus on jalkapallo.

Perheissä kriisejä on monenlaisia, kuten päihteet ja väkivalta. Välillä elämää uhkaavat erilaiset luonnonkatastrofit, kuten monsuunisateet sekä tulvat, ja julmasta kansanmurhasta on aikaa vain reilut neljäkymmentä vuotta.

Punakhmerit valtasivat Kambodžan pääkaupungin Phnom Penhin huhtikuussa 1975 ja kolmen vuoden aikana kestäneessä kansanmurhassa kuoli jopa kaksi miljoonaa ihmistä.

– Se on tietysti sellainen tragedia, mistä kannetaan kollektiivisen trauman haavoja aika kauan vielä, Pia toteaa.

Niin Aasiassa kuin Euroopan maissa on sotia käynnissä tai niitä on ollut lähihistoriassa.

– Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen parempaa tulevaisuutta. Sen takia aina sanon, että rauhantyö ja maailmanrauhan rakentaminen alkaa lastenhuoneista, Pia sanoo.

Perheneuvojat tulevat siis tarpeeseen niin kaukana Aasiassa kuin lähellä Virossa.

– Tärkeintä on istua alas, kysyä mitä kuuluu ja kuunnella rauhassa. Siitä se sitten lähtee, Tero toteaa.

Kirkko ilman seiniä

Kambodžassa elämä oli kovin erilaista verrattuna Viroon tai Suomeen.

– Välillä ei ollut sähköä ja joskus tulvat veivät sadot. Kyllä siellä ymmärtää, että meidän olisi syytä olla kiitollisia, että Suomessa on esimerkiksi hengitettävän puhdasta ilmaa. Kambodžassa emme katsoneet säätiedotuksesta lämpötiloja, vaan saastepilvien määrää, ja millainen maski pitää laittaa päälle, Pia kertoo.

Kambodžassa myös ruokakulttuuri on hyvin erilainen.

– Paikalliset tulivat aina välillä täytetyn sammakon tai hämähäkin kanssa ja tarjosivat sitä meille. Ilmeisesti sitäkin tarvittiin luottamuksen rakentamiseen, että me niitä söimme, Pia naurahtaa.

Pian ja Teron ajatusmaailmaa ravisteli myös se, ettei Kambodžassa kirkollinen elämä tapahdu pelkästään kirkon seinien sisäpuolella, kuten usein Euroopassa tapahtuu.

– Kambodžassa kirkossa ei välttämättä ole edes seiniä. Siellä voi olla yksi aaltopelti suojaamassa auringolta. Ehkä se tekee sen, että uskon elämä on kaikkialla, niin kotona kuin riisipelloilla, Pia sanoo.

Lämpöä ja lempeyttä Viroon

Seuraavaksi Ruotsalat suuntaavat takaisin tuttuihin maisemiin Viroon, jonne Evankelinen lähetysyhdistys heidät lähettää.

– Kambodžalaiset nauravat paljon ja se hymy on aitoa. Haluaisin tuoda sieltä mukanani Viroon aitouden, että jokainen ihminen saa olla oma itsensä, Tero sanoo.

Virossa perhekeskustoiminta on paljon Kambodžaa edellä, mutta ongelmia perheissä riittää. Moni asia juontaa juurensa 50-vuotiseen neuvostohistoriaan, johon kuului sortoa, poliittista väkivaltaa ja vaikenemisen kulttuuria.

– Virossa on vahva suorittamisen kulttuuri ja siellä ihmiset suorittavat myös ihmissuhteita. Siellä treenataan pienestä pitäen urheilua tai musiikkia ja suoritetaan monta koulutusta, mutta silti tunnetaan tyhjyyttä. Toivottavasti saan työnohjaajana ja kouluttajana vietyä virolaisten ihmisyyden kerroksiin aasialaista lämpöä ja lempeyttä, Pia sanoo.

Pia ja Tero Ruotsalan matkaa voit seurata Facebookissa nimellä Ruotsalat Toivon Tiellä