Urakan valmistuminen ajoittuu historialliseen hetkeen. Vain hieman yli kaksi viikkoa vastaanottotarkastuksen jälkeen, 27.7.2026, ratkeaa, hyväksytäänkö Seinäjoen Aalto-keskus UNESCO:n maailmanperintöluetteloon osana Alvar Aallon merkittävien kohteiden kokonaisuutta.

– Seurakuntakeskuksen peruskorjaus on ollut ennen kaikkea investointi rakennuksen tuleviin vuosikymmeniin. Olemme korjanneet sisäilmaongelmia, uudistaneet talotekniikkaa ja palauttaneet tiloja lähemmäksi Aallon alkuperäistä suunnittelua. Samalla rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu kaikissa ratkaisuissa, kertoo Seinäjoen seurakunnan kiinteistöpäällikkö Timo Mäki.

Lähes 10 miljoonan euron panostus kulttuuriperintöön

Lokakuussa 2024 käynnistynyt kolmannen vaiheen peruskorjaus käsitti noin 2 882 neliömetriä seurakuntakeskuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Hankkeen kustannusarvio oli 9,4 miljoonaa euroa.

Korjauksessa rakennuksen rakenteita avattiin paikoin betonirunkoon saakka. Kaikki keskeiset talotekniset järjestelmät uusittiin, kosteus- ja sisäilmariskejä aiheuttaneet rakenteet poistettiin, ja rakennuksen käyttöä kehitettiin nykyisiä tarpeita vastaavaksi.

Erityistä huomiota kiinnitettiin 1980-luvulla toteutettuun laajennusosaan, jossa havaittiin merkittäviä sisäilma- ja mikrobivaurioita. Korjausten yhteydessä tiloja palautettiin osittain lähemmäksi alkuperäistä arkkitehtonista ilmettä.

– Tavoitteena oli tehdä pitkäikäinen ja kestävä korjaus, joka turvaa rakennuksen käytön tuleville sukupolville. Samalla olemme saaneet arvokasta kokemusta suojeltujen rakennusten korjaamisesta.

Alkuperäiset materiaalit ja yksityiskohdat säilyivät

Korjaushankkeen keskeisenä lähtökohtana oli Aallon suunnitteleman kokonaisuuden arvojen säilyttäminen. Seurakuntasali, pääaula ja ruokasali kunnostettiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Rakennuksen tammiovet ja -ikkunat entisöitiin, ja alkuperäisiä materiaaleja käytettiin aina, kun niiden säilyttäminen oli mahdollista.

Korjaustyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

– Rakennuksen jokainen yksityiskohta kertoo omasta ajastaan. Olemme halunneet varmistaa, että seurakuntakeskus säilyy mahdollisimman aitona esimerkkinä Aallon arkkitehtuurista samalla, kun se palvelee käyttäjiään nykyaikaisena rakennuksena, Mäki toteaa.

Osa kansainvälisesti merkittävää Aalto-keskusta

Vuonna 1966 valmistunut seurakuntakeskus muodostaa yhdessä Lakeuden Ristin kirkon, kellotornin ja muiden Aalto-keskuksen rakennusten kanssa kansainvälisesti tunnetun arkkitehtonisen kokonaisuuden.

Mahdollinen UNESCO:n maailmanperintöstatus nostaisi Seinäjoen entistä näkyvämmin maailman merkittävimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon.

– Seurakuntakeskuksen valmistuminen juuri ennen UNESCO-päätöstä on hieno osoitus siitä, että olemme sitoutuneet vaalimaan tätä ainutlaatuista rakennusperintöä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, Mäki sanoo.

Peruskorjaus jatkuu suunnitelmien mukaan

Seurakuntakeskuksen valmistuttua katseet kääntyvät Aalto-keskuksen seuraaviin korjaushankkeisiin. Suunnittelussa ovat Lakeuden Ristin kirkon kellotornin sekä itse kirkkorakennuksen peruskorjaukset.

Kellotornin kunnostuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa rakenteiden turvallisuutta ja turvata yhden Seinäjoen tunnetuimman maamerkin säilyminen tuleville sukupolville.

Taustaa

• Seinäjoen seurakuntakeskus valmistui vuonna 1966 Alvar Aallon suunnittelemana.
• Rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään Aalto-keskuksen kokonaisuuteen.
• Peruskorjauksen kolmas vaihe toteutettiin vuosina 2024–2026.
• Hankkeen kustannusarvio oli 9,4 miljoonaa euroa.
• UNESCO:n maailmanperintöpäätös Aalto-keskuksen osalta julkistetaan 27.7.2026.