Seinäjoen Aalto-keskus on nyt maailmaperintökohde. Alvar Aallon suunnittelema 13 kohteen muodostama Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin Unescon maailmaperintöluetteloon 26. heinäkuuta Etelä-Koreassa.

– Olemme erittäin ylpeitä ja iloisia siitä, että Aalto-keskuksella on Unesco-status. Seinäjokiset voivat röyhistää rintaa: vain harvat asuvat kaupungissa, jossa on koko ihmiskunnan yhteistä perintöä edustava kohde. Pääsy maailmanperintöluetteloon lisää Seinäjoen vetovoimaa ja kasvattaa kiinnostusta kaupunkia ja sen ainutlaatuista nähtävyyttä kohtaan, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. 

Seinäjoen Aalto-keskus on maailman laajin ja yhtenäisin Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus. Sen muodostaa ehyt ja tiivis julkisten rakennusten kokonaisuus: kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, teatteri, virastotalo ja Kansalaistori.

– Seinäjoella voi kävellä sisään maailman mittakaavassa ainutlaatuiseen Aallon suunnittelemaan kaupunkikeskukseen. Aalto-keskuksen saavutettavuus on poikkeuksellisen hyvä: se sijaitsee kaupungin keskustassa ja matkakeskuksesta matkaa kohteeseen on muutama sata metriä, sanoo toimitusjohtaja Tuula Lahti Visit Seinäjoki Region Oy:stä.

Ihmisten arjessa

Monet maailmanperintökohteet ovat museoituja, mutta Aalto-keskus on avoin ja elää edelleen ihmisten arjessa: siellä käydään töissä, mennään kirjastoon ja kirkkoon, katsotaan teatteria ja järjestetään tapahtumia.

Tuula Lahti toivoo, että seinäjokiset ottaisivat Aalto-keskuksen omakseen ja ylpeydenaiheeksi. 

– Aalto-keskus on Seinäjoen identiteetin sydän ja erityisyys, jota paikalliset eivät välttämättä arjessaan huomaa. Erityisesti Lakeuden Risti on tunnettu nähtävyys, kaupungin symboli, ja sen ulkopaikkakuntalaiset yhdistävät Seinäjokeen.

Maailmanperintöajattelun mukainen kehittäminen tulee näkymään vahvasti myös seurakunnan toiminnassa.

– Lakeuden Ristiä kehitetään yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa osana Aalto-keskusta, jotta vierailijoille voidaan tarjota elämyksellinen kokonaisuus, jossa arkkitehtuuri, kulttuuri ja seurakunnan elämä kohtaavat. Käytännössä tämä tarkoittaa opastuksen monipuolistamista ja digitaalisten palvelujen lisäämistä, Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen.

Rohkeasta visiosta Unesco-kohteeksi

Seinäjoen Aalto-keskuksen rakentuminen on poikkeuksellisen pohjalainen tarina.1950–1960 luvuilla pieni kasvava Seinäjoen maaseutukaupunki päätti rakentaa modernia arkkitehtuuria ja teki maailmanluokan kulttuuriympäristön keskelle peltoja.

– Tämä uskallus ja visio kantaa 70 vuotta myöhemmin Unesco-tasolle. On ollut viisautta ja rohkeutta tehdä aikoinaan rakentamispäätös ja pitää Aalto-keskuksesta vuosikymmenten varrella niin hyvää huolta, että olemme nyt mukana maailmanperintöluettelossa, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä toteaa.

Unesco velvoittaa kaupungilta hoito- ja käyttösuunnitelmaa, jonka seurannasta vastaa nimetty hoitokunta.

– Osana Unesco-maailmanperinnön käytäntöjä laadittavalla suunnitelmalla osoitetaan omistajan sitoutuneisuus kohteen arvon säilyttävään ylläpitoon. Meillä Seinäjoella tilanne on erittäin hyvä, sillä lähes kaikki rakennukset on korjattu ja päivitetty perusteellisesti, ja korjauksista tehdään tarkat restaurointiraportit, sanoo kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

Kaupunki valmistautuu kasvaviin matkailijamääriin parantamalla mm. Aalto-opastusta ja kehittämällä QR-koodin takana olevia sisältöjä. Matkailupalveluissa hyödynnetään Aallon kirjastossa sijaitsevaa maailman suurinta Aalto-lasikokoelmaa sekä muuta Aalto-esineistöä. Seinäjoen Oppaat tarjoavat jo nyt monikielisiä Aalto-opastuksia ympäri vuoden.

Seinäjoen kaupunginhallitus käsittelee matkailuinfosuunnitelmaa ja mahdollisen Aalto Visitor Centerin perustamista kokouksessaan syksyllä. Aalto-keskus on Seinäjoen matkailumarkkinoinnin ehdoton kärki.

– Unesco-status lisää mahdollisuuksia kehittää Seinäjoen ja Etelä-Pohjanmaan matkailupalvelutarjontaa. Aalto-keskus on entistä vahvempi vetovoimatekijä, joka antaa syyn lähteä tutustumaan kaupunkiin ja alueeseen. Statusta tullaan luonnollisesti hyödyntämään markkinoinnissa ja odotettavissa onkin kotimaisten ja kansainvälisten vierailijoiden määrän merkittävä kasvu, Tuula Lahti toteaa.

Aalto-keskus:

Lakeuden Risti (1957–1960)
Seurakuntakeskus (1965–1966)
Kaupungintalo (1961–1962)
Kaupunginkirjasto (1964–1965)
Valtion virastotalo (1966–1968)
Kaupunginteatteri (1986–1987)
Kansalaistori (1988)

Seinäjoella sijaitsee myös vuonna 1925 rakennettu Seinäjoen suojeluskuntapiirin esikuntatalo, joka on ainoa muuttumattomana säilynyt Aallon nuoruudentyö.

Unescon maailmanperintäluetteloon hyväksytyt 13 Aalto-kohdetta:

Paimion parantola
Sunilan tehtaan asuinalue, Kotka
Muuratsalon koetalo, Jyväskylä
Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto-kampus
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Aalto-keskus
Kolmen Ristin kirkko, Imatra
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki
Kulttuuritalo, Helsinki 
Alvar Aallon ateljee, Helsinki
Alvar Aallon kotitalo, Helsinki
Finlandia-talo, Helsinki
Villa Mairea, Pori

Lisätiedot:

• kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi, 040 585 3917
• Visit Seinäjoki Region Oy:n toimitusjohtaja Tuula Lahti, 040 550 8319
• kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä, 050 340 3401
• Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen, 040 549 8086