Laskiaissunnuntaina kirkkoon ja pulkkamäkeen

Kotimaista talvikarnevaaliamme laskiaista vietetään pääsiäistä edeltävän paastonajan alkaessa, sen juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai ja sen jälkeen vietettävä laskiaistiistai.

– Laskiaissunnuntaina luettavat raamatuntekstit kertovat siitä, miten Jeesus alkaa kulkea kohti Jerusalemia, pääsiäisen tapahtumien päänäyttämöä, kertoo seurakuntapastori Anna Saaristo.

Laskiaisena monessa kulttuurissa vietetään karnevaalia, Suomessa on tavattu mennä pulkkamäkeen.

– Lakeuden Ristissä vietetään laskiaissunnuntaina 27. helmikuuta perheväen messua, johon tullessa kannattaa ottaa pulkka tai liukuri mukaan. Messun päätyttyä seurakuntakeskuksessa on tarjolla broileri- ja kasviskeittovaihtoehdot sekä laskiaispullia. Ruokailun jälkeen voi siirtyä Lakeuden puistoon laskemaan mäkeä.

Suomessa laskiaisen perinteisiä ruokia ovat hernekeitto ja laskiaispullat. Ennen paaston aloittamista on tapana syödä tavallista tuhdimmin. 

– Ylistarossa voi laskiaissunnuntain messun jälkeen ostaa seurakuntatalolta laskiaishernekeittoa ja kropsua Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, vinkkaa diakoni Annu Muukari.

Lankarin leirikeskuksessa vietetään koko perheen ulkoilupäivää jo lauantaina 26. helmikuuta niin ikään Yhteisvastuuteemalla.

– Lankarissa on luistava pulkkamäki ja hiihtolatu sekä kota, nuotiopaikka ja moottorikelkka-ajelua. Voit ottaa omat eväät mukaan, mutta paikan päällä on myös myynnissä makkaraa ja tikkupullaa sekä kahvia ja mehua, kertoo diakoniatyöntekijä Helena Nahkuri.

Tuhkakeskiviikosta paaston aikaan

Laskiainen-nimen alkuperä on epävarma. Monet kielentutkijat kannattavat tulkintaa, jonka mukaan sana juontuu laskea-verbistä, laskiaisesta alkaa paastopäivien laskeminen.

– Toinen selitys on, että laskiaisena "laskeudutaan" tuhkakeskiviikkona alkavaan paaston aikaan, joka kestää 40 arkipäivää, aina pääsiäissunnuntaihin asti, kertoo seurakuntapastori Anna Saaristo.

Tuhkakeskiviikko on saanut nimensä siitä, että Raamatussa säkkiin pukeutuminen ja tuhkan ripotteleminen pään päälle ovat eräs vertauskuva katumukselle ja parannukselle. Viime vuosina evankelisluterilaisen kirkon tuhkakeskiviikon jumalanpalveluksissa on yleistynyt tapa, jossa voi ottaa otsaansa tuhkalla tehdyn ristinmerkin katumuksen ilmauksena.

– Lakeuden Ristissä ja Ylistaron kirkossa vietetään kello 18 tuhkakeskiviikon messua, Peräseinäjoen kirkossa on kello 19 hartaushetki.
Paastonajalla on useita sisältöjä. Ortodoksisissa ja katolisissa kirkoissa on tapana pidättäytyä lihan syömisestä laskiaisen ja pääsiäisen välillä.

– Luterilaisessa perinteessä paasto ei välttämättä tarkoita tietystä ruoasta pidättäytymistä. Paastonaika kutsuu ihmistä etsimään uutta, kasvamaan vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Ekopaasto kutsuu metsään

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on vuodesta 2012 alkaen toteutettu valtakunnallista Ekopaastoa.

Kampanjassa suomalaisia innostetaan liittymään pääsiäispaastoon, rohkaistaan kohtuuteen ja vastuullisuuteen ja niiden myötä vahvistamaan luontosuhdettamme tavalla, joka osaltaan auttaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta.
–Tänä vuonna teemana on metsän kutsu. Metsä kutsuu meitä hiljentymään, suojelemaan, samoamaan, nauttimaan ja virkistymään, iloitsee Seinäjoen seurakunnan lähetyssihteeri Pia Ketola.

Seinäjoen seurakunta on mukana Liikkuva seurakunta -toimintamallissa ja Pia Ketola on yksi seurakunnan liikunta-agenteista.

– Tavoitteena on lisätä liikuntaa niin henkilöstön keskuudessa kuin seurakunnan toiminnassa. Ihminen on henkinen, hengellinen ja fyysinen kokonaisuus, joka voi hyvin, kun nämä osa-alueet ovat tasapainossa.